Torstaina siis siirryttiin hyvin toimineesta mutta ahtaanlaisesta hostellihuoneesta uuteen kämppään, jonka olin kesän aikana ehtinyt internetistä bongaamaan. Vilkkaan sähköpostivaihdon jälkeen tuleva vuokraemäntämme vaikutti luotettavalta ja varasimme asunnon. Kämppä sijaitsee Hongrun International Garden -nimisessä talonyhtiössä, jossa on upea puutarha keskellä asuinrakennuksia suihkulähteineen ja klubitaloineen, johon ei vielä ole ehditty tutustumaan. Me asutaan 9. kerroksessa, eli mukavasti katutason yläpuolella ja käytössä on noin 140 neliötä: 3 makuuhuonetta, 2 kylpyhuonetta, iso olohuone ja ruokailutila sekä keittiö, joista kaikki on täydellisesti kalustettuja ja varustettu kaikilla mukavuuksilla ilmastoinnista puhtaisiin lakanoihin ja vesiautomaattiin. Olo on kuin hotellissa eläisi ja asunto on todella rauhallinen ja hiljainen, joten kaupungin vilinää pääsee tarvittaessa hyvin karkuun. Matkaa opiskelupaikalle on noin puolen tunnin kävelymatkan verran tai vaihtoehtoisesti pääsee taksilla aamuruuhkassa 15 minuutissa noin euron maksua vastaan. Lähin metrolinja on parin minuutin päässä ja kahdelle muulle metrolinjalle kävelee 10 minuutissa, joten kohtuu nopeasti pääsee melkein minne kaupunginosaan tahansa. Vuokra päätä kohti on vastaava kuin esimerkiksi pikkuyksiö Kuopiossa, joten paljon parempaa ei olisi voinut toivoa.
| Näkymä parvekkeelta puutarhaan |
Perjantai-iltana pidettiin tutustumisilta ja samalla tuparit meidän kurssilaisille. Noin puolet 30 kurssikaverista tuli paikan päälle ja oli mukava nähdä ja kuulla miten vaihtelevaa porukkaa on akupunktion pariin päätynyt. Noin puolet kurssista on keski-ikäisiä perheenäitejä, jotka ovat miehensä töiden takia asuneet Shanghaissa lyhyemmän tai pidemmän ajan. Joukossa on valmiita lääkäreitä ja jopa lääketieteen professoreja sekä fysioterapeutteja tai muuten vain kiinalaisesta lääketieteestä kiinnostuneita ihmisiä. Suuri osa on Saksasta, mutta myös muista Euroopan maista sekä Amerikoista ja Aasiasta on tullut osallistujia kurssille. Ja myös ikähaitari on hyvin laaja, eli noin 20-60 vuoden välillä, keski-ikä ehkä noin 30-35 vuotta. Taustat ovat siis hyvin erilaisia, mutta kurssi on silti hyvin sulautunut yhteen. Kaikki muut kurssilaiset ovat itse maksaneet kurssin, jonka arvo on noin 2000 euroa, joten meillä kuopiolaisilla on suuri etuoikeus saada kaikki ilmaiseksi.
Ensimmäinen opiskeluviikko koostui siis kiinalaisen lääketieteen teorioista ja päästiin myös aloittamaan akupunktiotaitojen harjoittelu. Aamupäivisin on 3 tunnin paketti alkaen 8.30 ja parin tunnin ruokatauon jälkeen iltapäivällä kahden tunnin jakso, joten puoli neljän aikaan iltapäivällä pääsee vapaalle. Aluksi opeteltiin hyvin tarkkaan neulan kiinnipitäminen ja ihon läpi pistäminen neulatyynyn avulla. Loppuviikosta päästiin jo kokeilemaan kaverin piikittämistä käsivarren akupisteisiin. Jokaisen tekniikkatunnin alussa on kerrattu uudestaan ja uudestaan jokainen vaihe ja opettaja käy kiertämässä ja katsomassa, että kaikki tekevät oikein, joten hyvin perusteellisesti saa tekniikan haltuun. Kertausta on tullut paljon myös teoriatunneilla ja välillä tuntuu, että samoja asioita pyöritellään aivan liikaa. Todennäköisesti jatkossa tullaan edelleen kertamaan asiat moneen kertaan, joten opetustyyli eroaa tältä osalta hyvin paljon Suomessa totutusta. Asiat, joita ollaan käsitelty ovat esimerkiksi olleet Yin ja Yang sekä 5 elementtiä, joiden pohjalle kiinalainen lääketiede hyvin pitkälle perustuu. Logiikka ei tunnu aina pysyvän täysin kasassa ja selitysmallit tuntuvat hyvin oudolta näin länsimaalaista lääketiedettä oppineelle, mutta mielenkiintoista on kuitenkin kuunnella erilaisia tapoja ajatella sairauksia. Tuntuu vain, että osan teorioista saa jättää omaan arvoonsa ja enemmän odottelen sitä, että pääsen harjoittelemaan akupunktiota käytännössä ja näkemään, mitä kiinalainen lääketieteilijä oikeasti tekee.
Jos tuntuu, että välillä kyllästyy kiinalaiseen ruokaan ja haluaa välttää ikäviä yllätyksiä, voi turvautua McDonaldsiin tai muihin länsimaalaisiin ravintoloihin. Näissä osataan usein jo paremmin englantia, mutta sekään ei takaa sitä, että kaikkea saa niin helposti tilattua. "Sundae" ja "Ice-cream" olivat tarjoilijalle täysin vieraita käsitteitä, mutta kun kävi ottamassa valokuvan naapuripöydän annoksesta ja näytti sitä, sai haluamansa jäätelön, jonka nimi kuitin mukaan oli Sundae. Jotenkin tuntuu, että paikalliset ravintolat yrittävät kiusata meitä tahalleen, koska jälleen pöytään tuotiin kylmä kana päineen ja luineen. Tällä kertaa kuitenkin sanakirjan avulla saatiin pyydettyä ruuan lämmittämistä, joten hetken kuluttua kana tuotiin pöytään höyryävänä. Nyt on suosiolla opeteltu sanomaan kiinaksi "paistettu", että saataisiin syötävää ruokaa. No, ehkä yllättäviä ruokalajeja saattaa silti ilmestyä välillä pöytään.
| Kylmä kana AKA "Frozen duck" |
Onneksi nyt on viikonloppu menossa ja olen päässyt vähän rauhoittumaan ja katselemaan kaupunkia, mutta jatketaan seuraavassa bloggauksessa...


2 kommenttia:
Siistii, Paljon vielä opittavaa mutta You´ll get the hang of it!!!
Paljo onnea ja jännitystä maktaan!
Kävitsä kirkos???
HUgz, L&O
Hieno kana tossa kuvassa. Oliko sen pää rapsakka, kun sitä mätysti? Miksei Suomessa saa tommosia...
Lähetä kommentti